Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

Kolumni Länsi-Suomessa elokuussa 2008

Ensi kesään pääskyset!

 

Kulunut kesä on ollut satoisa pääskyskesä, jo toinen haudontaerä on päässyt piipitysasteelle. Meidän navetassamme on kymmenkunta pääskysenpesää. Vaikka pääskyjen puuhia on varsin mukava seurailla lypsytyön ohessa, voisivat ne toki pesiä ulkonakin. Vaan minkäs teet, kesällä navetan ovet ovat auki, jotta lehmät pääsevät laitumelle ja yllättäen pääskynen tulee varsin sujuvasti sisälle sen kokoisesta aukosta, josta viisisataakiloinen lehmä menee ulos.

 

Siivekkäät kesäntuojat saapuvat toukokuussa. Kesäkuussa pesien alla näkyy punaruskeapilkkuisia munankuoren palasia ja pääskyvanhemmilla on päällä armoton vauvanruoan metsästysbuumi, jossa navetan toiset siivekkäät, kärpäset, alkavat olla sukupuuton partaalla. Heinäkuussa on päästy lentoharjoituksiin asti.

 

Lentoharjoitusten aikaan käy selväksi haarapääskyn biologian tuntemus: lehmän tunnistavat lempeäksi ruohonsyöjäksi ja yhteiselo on saumatonta. Minun lihansyöntitaipumuksistani taasen on selvästi tihkunut tietoja pääskypopulaatioon ja ilmassa on havaittavissa levottomuutta jahka saavun työmaalleni. Täydellisen paniikin saa aikaan vasta navettakissa. Poikasia suojataan syöksyin ja terävin hätähuudoin. Ja syystä, syystä. Tuon tuostakin on kissanviiksissä höyheniä. Katti mulkoilee minua loukkaantuneena, ja kieltäytyy ymmärtämästä, miksi muhkean rotan saalistamisesta saa kehuja ja silityksiä ja linnunpojan höyhentämisestä saa lattiaharjasta ympäri korvia.

 

Epäilen, että navettakissamme on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran salainen agentti.

Lain mukaan jyrsijät JA linnut on pidettävä poissa tuotantoeläintiloista. Kissa on oikeassa.

 

Ymmärrän toki, miten sekä lintuinfluenssa että salmonella vaanivat poloista kuluttajaa pääskynpesästä. Silti juuri tällä kohdin olen tuumannut, että joku järki näihinkin hommiin, päästän sisäisen anarkistini valloilleen ja vakaalla harkinnalla uhmaan kyseistä direktiiviä.

 

Ei tulisi mieleenikään palkata pientä poikaani ammuskelemaan ilmakiväärillä pääskyjä navetasta. En edes komenna isäntää tutiseville tikapuille katonrajaan tiputtelemaan saviarkkitehtien koteja tiehensä. Ja jatkossakin tulen nuhtelemaan lopullista ratkaisua pääskyskysymykseen etsivän kissan, tilamme ainoan lainkuuliaisen. Miten kevyt onkaan mieleni tämän rikoksen äärellä, kevyt kuin pääskyn liito kesätaivaalla!

 

Suomalaiset ovat keskimäärin lainkuuliaisia. Lainkuuliaisuuden edellytys kuitenkin on, että noudatettavaksi tarkoitettu säädös on jotensakin normaalilla oikeustajulla käsitettävissä. Milloin direktiivi ja maalaisjärki joutuvat törmäyskurssille, tulee kiusaus noudattaa maalaisjärkeä. Isoissa asioissa ei sanktioiden pelossa voi, mutta vähän se helpottaa, kun pienissä, pääskysenkokoisissa asioissa pääsee niskuroimaan.

 

Sitä odotellessa, että maalaisjärki palaisi maalaiselämään - eikä sitä taida tapahtua - rikollisesti totean pääskyperheilleni: lentäkää turvallisesti maailman tuuliin, lentäkää, mutta tulkaa takaisin ja tuokaa uusi kesä tullessanne.