Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

Kolumni Länsi-Suomessa helmikuussa 2017

Miksi et lähtisi kuntavaaleihin?

Huhtikuun kuntavaalien ehdokasasettelun viimeinen viikko on juuri käynnistynyt. Ehdokkuudella on merkitystä. Mitä tolkullisempaa väkeä kotikaupungin kunnalliselämän kiemuroihin kaikki puolueet saavat rekrytoitua, sen parempi kaikille.

Välillä tuntuu, että kotoinen kunnalliselämä on kuntalaisille yllättävän vierasta. Yhdysvaltain presidentinvaalien yksityiskohdat kyllä tunnetaan, mutta omien kunnallisvaalien ajankohtakin on hämärän peitossa, valittavan valtuuston todellisista tehtävistä nyt puhumattakaan.

Minkään puolueen järjestötyö ei enää tavoita sellaisia kansanjoukkoja, kuin menneinä vuosikymmeninä. Suora kosketus politiikkaan on tätä kautta entistä harvemmilla. Julkisen sanan, nettikeskustelujen ja viihdeohjelmien kautta välittyvä kuva politiikasta taas on, kauniisti sanoakseni, vähemmän houkutteleva.

Huolestuttavaa on se, että tämä asetelma saa nuoria ja pystyviä ihmisiä vetäytymään yhä kauemmas kaikesta politiikkaan vivahtavasta, paikallistasollakin. Päinvastaista kehitystä tässä ajassa tarvitsisimme.

Pikkukaupungin paikallisparlamentista on turha tehdä ajatuksissaan liian juhlallista. Yhdistysten luvatussa maassa kunnan voi hahmottaa ikään kuin isona yhdistyksenä. Minusta yhdistys on osuvampi vertaus, kuin yritys. Kunnalla on omat tehtävänsä julkisissa palveluissa, jäsenistöä ovat kaikki kunnassa asuvat ja jäsenten keskuudesta jäsenäänestyksellä määrävälein valitaan uudet kunnalliset luottamushenkilöt, niin kuin johtokunta yhdistykselle. Ei se sen kummempaa oikeastaan ole.

Ehdolle asettuvan ei tarvitse olla ylimaallinen kaikkien alojen asiantuntija, ei edes tarvitse osata puolueohjelmia ulkoa.  Asiantuntemusta on monenlaista. Pelkistä lääkäreistä muodostuva terveyslautakunta olisi lääketieteellisellä asiantuntemuksella kyllästetty, mutta ei se silti välttämättä tekisi parhaita päätöksiä palvelun käyttäjän tai veronmaksajan näkövinkkelistä katsottuna.

Demokratian perusajatuksena on erilaisten näkemysten tuominen yhteen. Valtuustosalista kuuluu löytyä eri aatesuuntien kirjo, samoin tulisi olla edustettuna eri-ikäiset, eri ammateissa työskentelevät ja eri puolilla kaupunkia asuvat kaupunkilaiset. Mutta se on vasta puolet tehtävästä. Tuosta erilaisten näkemysten kirjosta pitää pystyä jalostamaan yhteinen näkemys. Aina ennen vaaleja korostetaan puolueiden ja ehdokkaiden eroavaisuuksia, jotta pystytään erottautumaan äänestäjien silmissä. Vaalien jälkeen sitten etsitäänkin niitä asioita, mistä pystytään löytämään yhteisiä näkemyksiä, jotta saataisiin jotain aikaiseksi. Neuvottelutaidot vievät pidemmälle, kuin lujaa huutaminen.

Kunnalliselämässä pätevät samat lainalaisuudet, kuin yleensäkin ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Muutama räyhänhenki joukossa pystyy tuhoamaan muidenkin motivaation ja ajamaan asiat umpisolmuun. Ja päinvastoin: arvostava käytös ja asioita eteenpäin vievä asenne valtuustosalissa heijastuu koko paikkakunnan henkiseen ilmapiiriin.

Asiallisia ihmisiä voi tulla valituiksi vain, jos heitä on ehdolla. Nyt on vielä muutama päivä aikaa kannustaa uusia, hyviä ihmisiä asettumaan ehdolle arvomaailmaansa sopivan puolueen kuntavaalilistalle. Seuraava mahdollinen hetki on vasta neljän vuoden kuluttua. Kunnallispolitiikkaan tutustuminen sisältä päin voi olla kovin mielenkiintoinen retki. Suosittelen.