Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

Yliö Satakunnan Kansassa heinäkuussa 2016

Kuntademokratian päivitys

Ensi kesänä, 1.6.2017 alkaen, astuu uusi kuntalaki kokonaisuudessaan voimaan. Tulevana talvena kunnissa muokataan organisaatiokaavioita ja hallintosääntöjä uuden kuntalain mukaiseen muotoon. Samaan syssyyn olisi syytä päivittää myös kuntalaisen rooli.

Kuntaliitto toteaa väljästi, että uuden lain tavoitteena on ollut suoran demokratian keinojen vahvistaminen ja ajantasaistaminen. Kuntalain 5. luku listaakin eri vaihtoehtoja, miten kuntalaisten osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää vaaleissa äänestämisen lisäksi, mutta varsinainen ”mitä se on” – osa jää kunkin kunnan itse määriteltäväksi ja päätettäväksi. On olemassa riski, että aihepiiri osassa kuntia vain tyylikkäästi ohitetaan. Kun ei ole ennenkään pruukattu.

Edustuksellinen demokratia valtuustoineen toimii oikein hyvin laajempaa perehtymistä ja taustoittamista vaativissa asioissa. Yksittäisen palvelun toimivuudesta tai toimimattomuudesta taasen sen käyttäjällä on paras kokemusperäinen tieto, joka kannattaa hyödyntää. Molempia näkökulmia tarvitaan.

Pienessä kunnassa edustuksellinen demokratia hoitaa virallisten kokousasioiden lisäksi sivutöinään monta muutakin tärkeää tehtävää. Nykylain mukaan 3.000 asukkaan kunnassa on 21 valtuutettua. Se tarkoittaa yhtä valtuutettua noin 140 kuntalaista kohti. Suunnilleen joka kylästä tai isommalta työpaikalta löytyy henkilökohtaisesti tuttu kunnanvaltuutettu, joka pystyy selkosuomella kertomaan tehtyjen päätösten perusteluja, vie asiakaspalautteen oikeaan paikkaan ja antaapa hiukan palveluneuvontaakin. Samalla kunta organisaationa saa kasvot ja tuntuu läheiseltä. Tää on meidän juttu.

Samaan kontaktipintaan päästäisiin vaikkapa Porissa noin 600 valtuutetulla, Raumalla 280:llä. Eipä taida toimia. Samoihin tavoitteisiin pääsemiseen tarvitaan eri olosuhteissa eri keinoja. Keinoja on, ne vain pitää soveltaa kuntamaailmaan ja ottaa käyttöön

Kun käyt katsastamassa autosi, tuskin ehdit kotiin, kun sähköpostiin tipahtaa asiakastyytyväisyyskysely. Kun lapsesi käy vuoden peruskoulua, kysyykö kukaan, miten vuosi meni? Saattaa kysyäkin, mutta luvattoman harvinaista järjestelmällinen palautteen kysyminen ja siitä opiksi ottaminen on. Koulupuolella tämä olisi erityisen helposti toteutettavissa, koska kaikkiin huoltajiin on jo toimiva yhteys Wilma-järjestelmän kautta.

Raumalaisessa liki 300 oppilaan Pyynpään peruskoulussa on jo 16 vuoden ajan käytetty ilmapuntarina itsearviointia. Kahdesti vuodessa oppilaat yhdessä vanhempiensa kanssa arvioivat, miten lukukausi on sujunut. Kun vuosittain käydään läpi samoja asioita, opiskelun lisäksi esimerkiksi työrauhaan, kouluruokailuun, koulumatkoihin tai välituntipihaan liittyviä seikkoja, tuloksista voidaan helposti lukea mihin suuntaan ollaan menossa, missä on onnistuttu ja mihin pitää jatkossa panostaa.

Olennaista on, että jos palveluja lähdetään kehittämään yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa, palautteeseen halutaan suhtautua vakavasti ja tehdä sen mukaan tarvittaessa myös korjausliikkeitä. Näennäisdemokratia ei kauan ketään kiinnosta. Helpostihan käy niin, että kiukkuinen viesti paikallislehden tekstaripalstalla saa valtuutettuihin enemmän vipinää, kuin asiallisesti toteutettu kuntalaiskysely.

SuomiAreenan jälkimainingeissa on helppo todeta, että kyllä yhteiskunnalliset aiheet ihmisiä kiinnostavat. Positiivisimmaksi porilaiseksi taannoin valittu ”pensselisetä” Markku Tanttinen taas luo uskoa siihen, että ihmiset nykypäivänäkin ovat valmiita tarttumaan toimiin oman elinympäristönsä kohentamiseksi. Ainakin, jos positiivisesta oman käden oikeudesta ei rangaista samalla mitalla, kuin negatiivisesta. Osallistumisen keinojen ajantasaistaminen käy luontevimmin nyt, uuden kuntalain käyttöönoton yhteydessä.