Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

Kolumni Länsi-Suomessa tammikuussa 2016

Rauma ja Satakunta

Joitakin aikoja sitten tässä lehdessä oli uutinen, kuinka Rauman kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto olivat pienillä äänten eroilla äänestäneet kaupungin suuntautumisesta Satakuntaan tai Varsinais-Suomeen.

Niin, uutinen oli tuolla 50 vuotta sitten –palstalla. Puoli vuosisataa, ainakin, on asiaa Raumalla veivattu ees taas. Minun on vaikea ymmärtää tätä raumalaiseen kansanperinteeseen kuuluvaa oman Satakunnan maakunnan dissaamista, kuten nuoriso sanoisi.

Antaako parhaan lopputuloksen pitkäaikainen sitoutuminen yhteistyöhön vai haikaileminen aidan takana häämöttävään vihreämpään ruohoon – joka ei usein sen vihreämpää olekaan. Tämähän se taitaa olla kaiken ihmisten välisen kanssakäymisen peruskysymyksiä.

Valtiovalta ei ole hallituksen väristä riippumatta kaupungin maakuntalausunnoille korvaansa lotkauttanut, ei 50 vuotta sitten eikä nykyisinkään. Rauma on luonteva ja selkeä osa Satakunnan maakuntaa, monin sitein siihen sidottu. Maakuntarajan vetäminen Lapinjoen alajuoksulle Rauman ja Eurajoen väliin ei ole aivan selväpäiseltä hommalta kokonaisuudesta vastuuta kantavan valtion näkövinkkelistä näyttänyt.

Kaupungin sisäpolitiikassa tämä ollako vai eikö olla asetelma on toki oiva (kyseenalainen) käyttövoima. Yhteinen vihollinen yhdistää mukavasti ja suippokorvien sättimisellä saa lunastettua hauskan hepun maineen. Se on paljon helpompaa, kuin ryhtyä analysoimaan sitä, mikä on pienten seutukaupunkien tai aluesairaaloiden rooli ja tulevaisuus muuttuvassa yhteiskunnassa. Riittää, kun näyttävästi uhriutuu, koska ”ne” sortaa ”meitä”.  Jännitteessä on positiivinenkin puolensa: Se on ollut luomassa raumalaista itsellisyyden ja omatoimisuuden kulttuuria. Ei tässä jäädä odottamaan apuja muilta, tehdään itse.

Maakuntatason ulkopolitiikassamme asetelma sisältää riskin. Keskittymällä vain omiin asioihimme tai toisarvoiseen suuntautumiskysymykseen, jättäydymme sivurooliin Satakunnan maakuntapolitiikan sisältökysymyksissä, kokoamme pienemmiksi. Satakunta on mannersuomen 18 nykymaakunnasta 7. suurin väkiluvultaan ja tästä väestä liki viidennes on raumalaisia.

Rajakaupungin selviytymisstrategian ja maakuntasuhteen äärellä olemme aivan uudella tavalla ja entistä vakavammin alkaneena vuotena 2016, kun valtioneuvoston linjauksen mukaisesti sote-uudistusta ja itsehallintoalueita aletaan laittamaan hahmoonsa. Niin, itsehallintoalueet siis ovat maakuntia, mutta sitä sanaa ei kuulemma saa käyttää sen sisältämien arvolatausten vuoksi.

Näillä näkymin vuoden 2019 alusta itsehallintoalueelle siirtyy kaupungilta mittava määrä jokapäiväisiä palveluitamme, hammaslääkäristä sosiaalitoimeen ja neuvolasta vanhainkotiin. Tämän kokonaisuuden rakentaminen on ennennäkemätön urakka, eikä kukaan vielä tiedä, miten se tarkalleen ottaen tehdään. Kuten kaikissa rakennusprojekteissa, lopputuloksen malliin on helpompi vaikuttaa ennen kuin perustukset on valettu.

Siksi Rauman ei nyt pidä jättäytyä ulkokehälle ihmettelemään, vaan ottaa kokonsa mukainen rooli Satakunnan itsehallintoalueen valmistelussa, sisältäpäin ja aloitusvaiheessa. Sillä vakavuudella, että tämän kanssa pitää täällä reuna-alueellakin pystyä elämään tulevat vuosikymmenet. Meiltä tämä vaati uuteen aikaan asennoitumista, perinteisen omatoimisuuden ja maakunnan kokoisessa verkostossa vaikuttamisen uutta kombinaatiota.