Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

Kolumni Länsi-Suomessa toukokuussa 2014

Todistuksia

Elämme kevätperhosten aikaa. Tiedättehän, kun koululaisten aamukampa harvenee, jännityksen perhosparvi vatsan seudulla tihenee. Minkälaisia numeroita kevättodistus sisältää tai ovatko rastit oikeanlaisessa rivissä.? Palaute tehdystä työstä on tarpeellista, niin isoille kuin pienillekin.

Muutamana keväänä lähikoulussamme annettiin todistuksia myös toisin päin eli oppilaat ja vanhemmat pääsivät arvioimaan koulun suoriutumista tehtävissään. Nämä kyselyt liittyivät muutosprosessiin, missä neljästä satavuotiaasta, perinteikkäästä kyläkoulusta muodostui yksi yhteinen 2000-luvun kyläkoulu Lappiin. Muutoksissa kuntalaispalautteen saaminen ja kuuleminen on erityisen tärkeää, mutta voisi se sitä olla aivan normaalissa arkipäivän työssäkin.

Mitä suuremmiksi kunnat kasvavat, sitä tärkeämpää on kehittää erilaisia keinoja saada kuntalaisten ääni kuuluviin. Meillähän on tämä edustuksellinen demokratia, valtuusto ja lautakunnat.  Pienessä kunnassa kunnanvaltuutettu aivan aidosti tietää ja tuntee kuntansa palvelutuotannon ja saa suoran palautteen hyvinkin nopeasti. Aiemmin, kun kuntien palvelutarjonta oli nykyistä suppeampaa, tämä toimi vielä paremmin. Suuremman kunnan valtuutettu tuntee omaan elämänpiiriinsä kuuluvat asiat. Ja ne asiat, mistä suurinta meteliä pidetään. Aina se ei ole koko totuus. Luottamushenkilön tehtävää helpottaisi, jos käytettävissä olisi enemmän käyttäjien suoraa palautetta kunnallisista palveluista. Muutakin, kuin tekstaripalsta. Yhtä tärkeää olisi kuntatyöntekijän saada suoraan palvelun käyttäjien palautetta työstään. Kaikkien käyttäjien palautetta, ei vain sen, joka valittaa epäkohdista. 

 Joissakin kunnissa tämän kaltaisia käytäntöjä jo onkin. Raumallakin ollaan joillakin sektoreilla tähän suuntaan menossa. Esimerkiksi vuodelta 2013 kerättiin asiakaspalautetta kaikilta koululaisten iltapäivähoidossa olevien lasten vanhemmilta. Palautteen antoi vajaa puolet huoltajista ja asiakastyytyväisyyden keskiarvo oli 4,3 maksimin ollessa 5.

Suoran demokratian tapoja on monia, mutta yksinkertaisimmillaan kyse on säännöllisesti toistuvasta lyhyestä ja selkeästä palautelomakkeesta. Mitään Suomen Gallupin –tyyppisiä kysymyspatteristoja kukaan ei jaksa lukea saati täyttää. Palautteen vastaanottaminenkin vaatii harjoittelua. Asiakaslähtöisyys kun voi edelleen olla kunnalliselämässä tutumpi terminä kuin käytännön toimintana.

”Mitä mittaat, sitä parannat” kertoo vanha viisaus. Koulumaailmassa asiakaspalautetta olisi helppo harjoittaa nykyistä enemmän, siellä kun arviointiin ja arvioinnin tuloksista seuraaviin toimenpiteisiin on jo luonnostaan totuttu.  Jos koululle päin annettava kevättodistus mittaa vuosittain onnistumisia samoissa asioissa, jo muutamassa vuodessa erottuu selvä linja siitä, missä kohdassa pärjätään ja mihin tarvitaan lisää panostusta. Jos taas kaupungin eri koulujen kevättodistukset sisältävät samoja elementtejä, koulutoimistossa nähdään missä koulussa on jollain alueella tukiopetuksen eli kenties lisäresursoinnin tarvetta. Tai jos tietty koulu saa vuodesta toiseen kovin kiitettävät arvosanat, siellä ilmeisesti on käytössä sellaisia hyviä käytäntöjä, joista muidenkin yksiköiden olisi mahdollista ottaa opiksi omaa toimintaansa kehittäessään.

Kouluissahan on tämä sähköinen viestintäjärjestelmä, Vilma. Sillä voi toki antaa palautetta pitkin vuotta. Vanhempien kestomurhe Vilman suhteen on, että negatiiviset viestit, unohtuneet läksyt ja puuttuvat kirjat kyllä löytävät tiensä Vilmaan, mutta positiivista palautetta muistetaan kirjata ani harvoin. Kyllä jokaisessa koululaisessa jotain hyvääkin on!

Vilma on kaksisuuntaista viestintää, eli palautetta voivat vanhemmatkin antaa koululle pitkin vuotta. Siinnäkin suunnassa taitaa olla sama vaiva, risut muistetaan Vilmaan kirjata ärräpäiden saattelemana, mutta ruusut jäävät antamatta. On sitä hyvää ja kiitettävä jokaisessa opettajassa ja koulussakin.

Tarvitsemme järjestelmällistä asiakaspalautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuuria. Aikuisten ihmisten ei näistä todistuksista luulisi saavan yhtä pahoja perhosoireita kuin koulumukulien.