Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

Kolumni Länsi-Suomessa tammikuussa 2014

Raakaa maitoa

Vuoden vaihtuminen toi maassamme käyttöön uuden raakamaitoasetuksen, joka säätelee maatiloilta suoramyyntinä myytävän käsittelemättömän maidon kauppaa.  Kyse on siis vanhanaikaisesta tinkimaidosta. Asetuksen mukaan vähäistäkin kauppaa harjoittavien tilojen on annettava maidon ostajalle kirjallinen informaatio tuotteen oikeasta käsittelystä ja riskeistä.  Sellainen ”maidon juonti voi vaarantaa terveytesi ” -tyyppinen lappunen. 

Mikäli maidon myynti ylittää 2.500 litraa vuodessa,  noin 7 maitotölkillistä joka päivä, tilan tulkitaan käyvän laajamittaisempaa kauppaa ja näitä tiloja valvotaan tarkemmin. Yleensä kaikki tinkimaitoa myyvät tilat myyvät maitoa myös johonkin meijeriin. Meijeriin menevästä raakamaidosta otetaan automaattisesti ennalta ilmoittamatta kahdesti kuukaudessa tilakohtaiset laatunäytteet, jotka tutkitaan meijerin laboratoriossa.  Tätä ”laajaa” yli seitsemän litran päivittäistä maitokauppaa käyvien tilojen kontolle tulee näiden näytteiden lisäksi muita näytteitä ja hygieniavaatimuksia.  Nämä luonnollisesti tuovat lisää työtä ja lisää kustannuksia. Joka taasen nostaa maidontuottajien kynnystä myydä lainkaan maitoa suoraan kuluttajille.  

Lähiruuasta puhutaan kauniita sanoja ja moni kuluttaja on kiinnostunut myös aidosta, käsittelemättömästä maidosta. Sopivien kulkuyhteyksien varrella, asutuskeskuksen tai kesämökkiläisten lähellä olevalle maitotilalle suoramyynti voisi olla hyvä lisätienestin mahdollisuus. Mitä enemmän byrokratiaa ja käyttöturvallisuustiedotesulkeisia tähän väliin kasataan, sitä varmempaa on, etteivät kysyntä ja tarjonta tule kohtaamaan.  Saman taloudellisen tuloksen maitotila saa helpommalla myymällä kaiken maidon meijeriin homogenoitavaksi, pastöroitavaksi ja pakattavaksi. Eikä tarvitse menettää yöuniaan siitä, minkälaiset vastuut niskaan ropsahtaa, jos joku maidonhakija unohtaakin maitokannunsa kesäkuumalla tunneiksi autoon ja sairastuu juotuaan pilaantunutta maitoa.

Maito on herkkä luonnontuote, joka toki vaatii asianmukaisen käsittelyn ollakseen turvallista ravintoa. Mitään myrkkyä se ei kuitenkaan ole. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilastojen mukaan Suomessa on viidentoista viime vuoden aikana tavattu kymmenisen ruokamyrkytysepidemiaa, joiden lähde  on jäjitetty raakamaitoon. Tyypillisimmin kyse on ollut pastöroimattomasta maidosta tehdystä kotijuustosta, joka on aiheuttanut kurjalla tavalla ikimuistoiset kesäjuhlat….

Eniten julkisuutta saanut ja vakavin varsinaisesta tinkimaidosta lähtenyt tapaus oli muutama vuosi sitten Kuralan Kylämäen asiakkaita sairastuttanut EHEC-epidemia. Tapahtumien kulkuun lienee vaikuttanut se, että Kurala on Turun kaupungin omistama ulkomuseoalue, jonka toiminta-ajatuksena on elämysten ja tekemisen kautta tutustuttaa entisaikojen maatalouteen ja vanhoihin työtapoihin. Silti tämäkin valitettava ja vakava tapaus on varmasti vaikuttanut raakamaitoasetuksen valmisteluun. 2000-luvun työtapoja noudattavilla suomalaisilla maitotiloilla sen sijaan päästään hygieniatasoon, joka on EU:n huippuluokkaa verrattaessa eri maiden meijeriin toimitetun maidon bakteeripitoisuuksia.

 Raakamaito ei koskaan ole bakteereista vapaata. Bakteereita on luonnossa itse asiassa kaikkialla, kuumista lähteistä napajäätikölle. Näitä pikku pöpöjä on montaa sorttia, on hyödyllisiä, on harmillisia, on turvallisia ja on tappavan vaarallisia. Meijerissä pastöroinnilla eli maidon hetkellisellä kuumentamisella bakteerit tuhotaan, niin hyvät kuin pahatkin.  Tämä ero on kaupanmaidolla ja tilamaidolla.  Otan siis tietoisen riskin, kun itse haen suoraan oman navetan tankista raakamaitoa ruokapöytääni. Lasken kuitenkin, että riski kuolla liikenneonnettomuudessa kauppareissulla on suurempi kuin tämä maitoriskini.