Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

Kolumni Länsi-Suomessa 16. marraskuuta 2009

Lalli - vanha raumalainen lehti 

 

Hyvä lehti on enemmän kuin paperia ja painomustetta. Oikein hyvä lehti herättää ajatuksia ja tunteita, puolesta ja vastaan. Lalli on sellainen lehti, sellainen, jolla on oma henki. Se henki on kovasti sukua satakuntalaiselle sielunmaisemalle.

 

Marraskuun 21. päivänä kokoontuu Lalli Oy:n ylimääräinen yhtiökokous päättämään maakuntalehti Lallin päivät. Tiedossa on haikea ja vaikea – joskin realistinen – päätös, kun Lallin kustannusoikeudet myydään Suomenmaalle.

 

Ratkaisun taustalla on paitsi perinteisen mediakentän suuri murros myös puoluerahoituksen murros. Tilanteessa, missä kaikenlaisen puolueisiin liittyvän rahoituksen voi ennustaa vaikeutuvan voi myös ennustaa puolueiden saaman lehdistötuen kanavoituvan ensisijaisesti yhden valtakunnallisen paperilehden, pää-äänenkannattajan tulevaisuuden turvaamiseen. Maakuntataso priorisoidaan pian pois. Sääli.

 

Marraskuun 29. päivänä vuonna 1917 julkaistiin Lallin ensimmäinen näytenumero, Rauman Kirjapaino Oy:ssä painettu. Rauma olikin Lallin alkuvuosien kotipaikka. Lehden perustamiseen ja alkuvaiheisiin vaikutti voimakkaasti euralaissyntyinen, sittemmin raumalaistunut taiteilija ja kansallisromantikko Jalmari Karhula. Ensin hän jopa julkaisi lehteä henkilökohtaisella vastuullaan, kunnes yhtiön säännöt tulivat virallisesti vahvistetuiksi. Monipuolisen uransa ohessa Karhula toimi Lalli-lehden pitkäaikaisena toimittajana.

 

Lehden omaperäinen nimikin oli Jalmari Karhulan keksintöä. Piispantappajan nimeä lehdelle arasteltiin ja neuvoa lähdettiin kysymään itseltään Santeri Alkiolta. Alkion historiantulkinta kuului: ”Siihen seikkaan on tähän mennessä kiinnitetty sangen vähän huomiota, että Lalli oli Suomen ensimmäinen itsenäisyysmies sekä ensimmäinen talonpoikien oikeuksien puolustaja.” Kun Alkiokin näin asettui tukemaan nimeä, rohjettiin Karhulan esitykseen tarttua.

 

Lallin pitkän, poliittiseksi maakuntalehdeksi harvinaisen pitkän iän salaisuus lienee se, että johto on ennenkin osannut lukea ajan merkkejä ja pystynyt haikeisiin ja vaikeisiin päätöksiin. Aikoinaan Raumalta Lalli muutti keskemmälle Satakuntaa, maakunnan rautateiden risteyspaikkakunnalle Kokemäelle. Kokemäeltä matka jatkui 90-luvun laman jälkimainingeissa ilmoitusmarkkojen perässä maakunnan pääkaupunkiin Poriin. Seuraava siirto on sulautuminen Keskustan valtakunnalliseen pää-äänenkannattaja Suomenmaahan. Lallin Porin toimituksen henkilökunnan pääosa muodostaa jatkossa Suomenmaan Satakunnan aluetoimituksen. Keskustalaisen tiedonvälityksen ja Lallin henkilökunnan kannalta ratkaisu on vastuullisempi, kuin olisi ollut koko yhtiön ajaminen jääräpäisesti konkurssiin asti.

 

Menettäjäksi seuloutuu Satakunnan maakunta. Lalli on koko historiansa ollut vahvasti sitoutunut lehti, sitoutunut paitsi aatteeseen, myös maakuntaansa. Valtakunnallisen lehden näkökulma on väkisinkin erilainen. Lallin lähdön myötä maakuntaa koossa pitäviä voimia on yksi vähemmän. Liikaa niitä ei ole näihin astikaan ollut.

 

Länsi-Suomea lukevan raumalaisen ja Aamulehteä lukevan jämijärveläisen on vaikea nähdä yhteisiä intressejä, vaikka kuinka samaa sairaanhoitopiiriä ollaan ja saman TE-keskuksen rahoja hyödynnetään. Yhteistä todellisuutta ei ole, ellei sitä jonkin yhteisen tiedotusvälineen kautta ole maailmankuvaamme luotu.