Nyt mielessä

27.8.2017Uusi kaupunginhallitusLue lisää »9.4.2017VaalipäiväLue lisää »7.4.2017HenkilöstöjuhlassaLue lisää »
Share |

kolumni Länsi-Suomessa 26.3.2012

 

Kyläkaavailuja

Raumalla moni asia on hyvin, jopa erinomaisesti. Väestökehityksemme ei kuitenkaan näiden asioiden joukkoon ole kuulunut.

Laskeva väestökehitys on kummallinen ilmiö kaupungissa, jossa elinkeinoelämän uutiset ovat maan keskiarvoja parempia, ja jonka naapurissa on Euroopan suurin rakennustyömaa.

Vielä kummallisempaa on, että muuttotappiokaupunki on vuosia myynyt eioota halukkaille omakotirakentajille.

Jos on lottovoitto syntyä Suomeen, niin raumalaiseksi omakotiasujaksi ryhtyminen on ollut arpaonnesta kiinni. Niin tiukassa on kaupungin tontin saaminen Raumalla takavuosina ollut, että onnelliset rakentajat on jouduttu ratkaisemaan arvalla. Tämä on onneksi taakse jäänyttä elämää. Tänään kaupungin tonttirekisterissä ilmoitetaan 70 vapaata asuntotonttia. Sattumaa tai ei, väestötilasto on samaan aikaan tonttirekisterin kanssa alkanut kaunistumaan. Vuonna 2011 päästiin ensimmäisen kerran selvästi plussan puolelle.

Näitä positiivisia merkkejä on syytä vahvistaa myös käynnissä olevalla Rauman yleiskaavatyöllä. Tilastokeskuksen laskevan trendin ennusteiden vangiksi ei pidä jäädä, vaan tavoitella kaupungin hallitun alasajon sijasta elinvoimaista tulevaisuutta. Realistisesti, mutta positiivisesti, omia vahvuuksia hyödyntäen.

Yksi haluaa asua urbaanisti keskustan kerrostaloissa, toinen viihtyy tiiviillä pientaloalueella ja kolmas kaipaa ympärilleen tilaa ja perinteistä kylämaisemaa. Kaikkia meitä täällä tarvitaan.

Nyt käsittelyssä olevan yleiskaavan mitoitus tukee monipuolisuutta. Mitoituksen mukaan v. 2025 raumalaisista 80 % asuu asemakaava-alueella ja 20 % kylissä. Suhde on suunnilleen sama kuin nyt, pyöristettynä kylien hyväksi. Kaupunki ei siis kaavallisin keinoin pyri kiihdyttämään kaupungin sisäistä keskittymiskehitystä. Satakunnassa taajama-aste on kolmen viime vuosikymmenen aikana koko ajan noussut vuoden 1980 73 prosentista nykyiseen 82 prosenttiin. Yleiskaavamitoituksen mukaan Raumalla on haluja taittaa tätä suuntaa. Kyläasuminen ei ole mitään massatuotantoa, mutta arvokas lisä monipuoliseen asumistarjontaan se kyllä on ja tukee sitä kautta koko kaupungin kilpailukykyä asumisympäristönä.

Muodikkaan ”yhdyskuntarakenteen eheyttämisen” ei tarvitse merkitä maaseudun tyhjentämistä, vaikka moni sen niin haluaa nähdä. Täydennysrakentaminen olemassa oleviin kyliin on olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä, olemassa olevan infrastruktuurin, vesihuollon, tiestön ja muiden verkostojen entistä taloudellisempaa hyödyntämistä. Sitähän nämä eheyttäjätkin julistavat?

Maankäyttö- ja rakennuslaki tarjoaa maaseudun mahdollisuuksien suunnitelmalliseen hyödyntämiseen uuden välineen, muutama vuosi sitten lakiin lisätyn kyläyleiskaavan. Sen perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia, ilman erillistä suunnittelutarveratkaisua tai asemakaavaa. Kyläyleiskaavalla pyritään maaseutualueilla yhteen sovittamaan lainsäädännön vaatimukset, kaavoittajan suunnitteluammattitaito sekä kyläläisten ja maanomistajien paikallistuntemus ja toiveet oman asuinympäristönsä tulevaisuudesta. Asumisen lisäksi huomioon pitää ottaa pitkä litania asioita, pienteollisuuden sijoittuminen asutuksen lomaan, tiestön kehittäminen, koulukuljetukset, maisema- ja luontoarvot, esimerkiksi.

Raumalla tätä kaavoituksen muotoa ehdotetaan käytettäväksi kylissä, mihin kohdistuu enemmän rakentamisen painetta tai missä vaalittavana on erityisiä maisema-arvoja. Pilottikohteena tänä vuonna aloitellaan Unajan suunnalta. Yhteisen raumankielen etsiminen kylien ja kaupungintalon välille lienee tämän prosessin avainasia. Sen eteen kannattaa nähdä vaivaa, puolin ja toisin.